Lisääntyneen työmäärän hallinta ja organisointi ovat nousseet yhdeksi keskeisimmistä kysymyksistä laajentavilla lypsykarjatiloilla. Tilan oman työvoiman Lisääntyneen työmäärän hallinta ja organisointi ovat nousseet yhdeksi keskeisimmistä kysymyksistä laajentavilla lypsykarjatiloilla. Tilan oman työvoiman työmäärää pystytään vähentämään muun muassa tuotantoa koneellistamalla ja automatisoimalla sekä ulkoistamalla töitä ja palkkaamalla työvoimaa. Tarvittavan työvoiman määrä ja riittävyys on varmistettava jo laajennuksen suunnitteluvaiheessa, jotta viljelijän jaksaminen ei vaarannu ja tuotanto pystytään pitämään koko ajan tehokkaana ja laadukkaana. Jos noin 70 lehmän lypsyasematilojen yrittäjät haluavat pitää kiinni kohtuullisesta vuosityömäärästä, tilalle tarvitaan viljelijäperheen kahden hengen työpanoksen lisäksi yhden palkatun työntekijän työmäärää vastaava työpanos, ellei peltotöitä ulkoisteta reilusti. Vastaavan kokoisilla robottilypsytiloilla pärjätään kahden hengen työpanoksella. Tätä suuremmilla tiloilla työvoiman tarve kasvaa.

7/2013 (649)


Avaa tiedosto

Maa- ja metsätaloustyöt sekä yksityistalous- ja hoivatyöt jakaantuvat maamme maatalousyrityksissä epätasaisesti – sukupuolittuneesti – miesten ja naisten kesken. Miesten ja naisten suhteelliset työpanokset ovat suunnilleen samansuuruiset karjanhoitotöissä, mutta miehet tekevät selvästi suuremman osuuden muista tuotantotöistä ja naiset puolestaan yksityistalous- ja hoivatöistä.
Myös monialaisen yritystoiminnan työt on jaettu sukupuolittuneesti. Koneurakointi on yleisin monialaisuuden muoto, ja miehet tekevät siitä suhteellisesti suurimman osan. Naisten suhteellinen työpanos kasvaa muissa monialaisissa töissä kuten maatilamatkailussa.
Urakoitsijoita tai palkkatyövoimaa käytetään noin puolella sekä perustuotantoa harjoittavista että monialaisista maatalousyrityksistä. Vaikka ulkopuolisen työvoiman suhteellinen työpanos on keskimäärin pieni yrittäjäperheen jäsenten työpanokseen verrattuna, se voi olla huomattava yksittäisissä maatalousyrityksissä ja töissä.

6/2013 (648)


Avaa tiedosto

Ruokintateknologiaa hankitaan karjatiloille helpottamaan ja keventämään rehunjakoa. Koneellinen rehunjako muun muassa mahdollistaa useampia rehunjakoja. Esimerkiksi väkirehun jakaminen useammin ja pieninä erinä edistää nautakarjan mahojen terveyttä. Koneellisella jaolla voidaan myös tarkentaa rehun käyttöä.
Pitkälle automatisoiduissa järjestelmissä ihmisen tehtäväksi jää optimaalisissa tilanteissa rehuvarastojen täyttäminen koneellisesti, järjestelmän ohjelmointi ja toiminnan tarkkailu. Aina koneet ja laitteet eivät kuitenkaan toimi niille suunnitellulla tavalla. Navetan ruokintateknologian ja -automaation lisääntyessä myös mahdollisuudet vika- ja häiriötilanteisiin kasvavat. Vaativa navettaympäristö aiheuttaa suuret haasteet laitteiden kestävyydelle ja toiminnalle. Lisäksi laitteiden selvät käyttövirheet tulkitaan usein vioiksi tai puutteiksi itse laitteissa. Häiriöistä seuranneet ongelmat voivat johtaa ruokintalaitteista saatavan hyödyn merkittävään alenemiseen, taloudellisiin tappioihin ja hyvinvoinnin vähenemiseen tai aiheuttaa suorastaan turvallisuusriskejä.

5/2013 (647)


Avaa tiedosto

Oikea hinnoittelu on edellytys kannattavalle urakointitoiminnalle. Kustannuslaskenta on hinnoittelun pohja. Urakointimäärä ja koneiden käyttöaste viime kädessä ratkaisevat, millä hinnalla urakointia pystyy tarjoamaan, sillä useimmiten pääomakulut muodostavat suuren osan kustannuksista. Myös markkinoiden kysyntä ja tarjonta on huomioitava hinnoittelussa. Hinnan tulee olla kilpailukykyinen, mutta hinta ei ole ainoa kilpailutekijä markkinoilla.
Tässä tiedotteessa julkaistavat keskimääräiset urakointihinnat eivät ole suositushintoja, vaan toteutuneiden hintojen tilastointia. Taksoissa on paljon vaihtelua. Tilastoidut hinnat eivät välttämättä ole asiakkaalta laskutettuja kokonaishintoja. Yksikköhinnan lisäksi urakoitsija voi laskuttaa erikseen työmaalle siirtymisestä, kuljetusmatkoista tai odotusajalta.

3/2013 (645)


Avaa tiedosto

Hyvä maitohygienia on perusta turvalliselle elintarvikkeelle. Hyvälaatuisen elintarvikkeen tuottaminen edellyttää järjestelmällisyyttä, mutta ei välttämättä lisää kokonaistyömäärää. Usein on kyse vain työmenetelmistä ja töiden organisoinnista.
Eläinten ja eläintilan peruspuhtaus on ensimmäinen osa tilan hygieniatyössä, lypsyn tekniset ratkaisut ja lypsyrutiinit ovat tärkeä kohta sekä viimeisenä lenkkinä navetan sisällä maidon säilytys ja maitohuonetyöskentely, jolla pidetään yllä saavutettu hyvä maidon laatu. Puhtauden ja hyvän hygienian ylläpitäminen on toteuduttava jokaisessa osassa ja sen tulee olla osa normaalia arkirutiinia.
Tilan maitohygienia, työn määrä, tuotannon johtaminen, tuotot ja kustannukset nivoutuvat toisiinsa. Maidon hygieeninen laatu varmistaa tuotteen kilpailukykyä ja laatua elintarvikeketjussa. Hygieenisesti huonolaatuiset erät aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia myös maidonjalostuksessa. Onnistuminen maitohygienian ylläpitämisessä parantaa maitotilan kannattavuutta, pienentää kustannuksia ja vähentää työstressiä.

2/2013 (644)


Avaa tiedosto
TTS Työtehoseura | PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki | asiakaspalvelu@tts.fi This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. | (09) 2904 1200