Maatalouden tuotantoprosesseissa koneiden ja
laitteiden häiriöt lisäävät yrittäjän työaikaa, aineellisia
materiaalivahinkoja ja arvon alentumista
sekä korjauskuluja. Lisäksi häiriöiden aiheuttamat
seisokit voivat aiheuttaa suuriakin laadullisia ja
määrällisiä tappioita tuotannolle. Maatalousyrittäjille
aiheutuu kone- ja laitehäiriöistä ajoittain
myös työturvallisuusriskejä. Kaiken kaikkiaan
häiriöt voivat johtaa yrittäjien ja muiden tilalla
työskentelevien sekä mahdollisesti myös tuotantoeläinten
hyvinvoinnin merkittävään vähenemiseen
sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä.
Häiriöiden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi
tai vähentämiseksi maatalousyrittäjien on syytä
kartoittaa yleisimpiä häiriöiden aiheuttajia ja tunnistaa
erilaisia häiriötekijöitä ja tapahtumaketjuja
häiriöiden syntymisten taustalta. Työturvallisuuden
kannalta on myös tärkeä löytää oikeat ja turvalliset
keinot häiriöiden hallittuun purkamiseen.
Ennakoivalla huollolla voidaan sanoa olevan eniten
vaikutusta häiriöiden määrään ja sitä kautta niiden
aiheuttamien haittojen ennaltaehkäisyyn.

1/2014 (652)


Avaa tiedosto

Tuotantoaan laajentavissa tai jo ennestään suurikokoisissa
maatalousyrityksissä palkkatyövoiman
käyttö on yksi keskeisistä keinoista, joka auttaa
maatalousyrittäjää tai yrittäjäperhettä selviytymään
päivittäisistä ja kausittaisista töistä ja siten
osaltaan varmistamaan jaksamisen ja hyvinvoinnin.
Lisäksi yhä useammassa tuotantoaan laajentavassa
maatalousyrityksessä koetaan tarvetta ja
harkitaan parhaillaan työntekijän palkkaamista.
Jotta työvoiman palkkaamisesta saadaan paras
mahdollinen hyöty pitkällä aikavälillä, työntekijä
kannattaa opastaa työhönsä systemaattisesti ja
huolella.
Työntekijän työnopastus, joka on osa perehdyttämistä,
on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.
Sen avulla helpotetaan uuden työntekijän sopeutumista
työpaikkaan ja luodaan edellytykset
turvalliseen ja tuloksekkaaseen työskentelyyn.
Työnopastuksesta hyötyvät siis sekä työntekijät
että työnantaja. Työnopastus on hyvä suunnitella
ja resursoida jo hyvissä ajoin ennen työntekijän
palkkaamista, ettei se jää työntekijän tilalle saapuessa
muiden kiireiden jalkoihin.

9/2013 (651)


Avaa tiedosto

Lisääntyneen työmäärän hallinta ja organisointi ovat nousseet yhdeksi keskeisimmistä kysymyksistä laajentavilla lypsykarjatiloilla. Tilan oman työvoiman Lisääntyneen työmäärän hallinta ja organisointi ovat nousseet yhdeksi keskeisimmistä kysymyksistä laajentavilla lypsykarjatiloilla. Tilan oman työvoiman työmäärää pystytään vähentämään muun muassa tuotantoa koneellistamalla ja automatisoimalla sekä ulkoistamalla töitä ja palkkaamalla työvoimaa. Tarvittavan työvoiman määrä ja riittävyys on varmistettava jo laajennuksen suunnitteluvaiheessa, jotta viljelijän jaksaminen ei vaarannu ja tuotanto pystytään pitämään koko ajan tehokkaana ja laadukkaana. Jos noin 70 lehmän lypsyasematilojen yrittäjät haluavat pitää kiinni kohtuullisesta vuosityömäärästä, tilalle tarvitaan viljelijäperheen kahden hengen työpanoksen lisäksi yhden palkatun työntekijän työmäärää vastaava työpanos, ellei peltotöitä ulkoisteta reilusti. Vastaavan kokoisilla robottilypsytiloilla pärjätään kahden hengen työpanoksella. Tätä suuremmilla tiloilla työvoiman tarve kasvaa.

7/2013 (649)


Avaa tiedosto

Maa- ja metsätaloustyöt sekä yksityistalous- ja hoivatyöt jakaantuvat maamme maatalousyrityksissä epätasaisesti – sukupuolittuneesti – miesten ja naisten kesken. Miesten ja naisten suhteelliset työpanokset ovat suunnilleen samansuuruiset karjanhoitotöissä, mutta miehet tekevät selvästi suuremman osuuden muista tuotantotöistä ja naiset puolestaan yksityistalous- ja hoivatöistä.
Myös monialaisen yritystoiminnan työt on jaettu sukupuolittuneesti. Koneurakointi on yleisin monialaisuuden muoto, ja miehet tekevät siitä suhteellisesti suurimman osan. Naisten suhteellinen työpanos kasvaa muissa monialaisissa töissä kuten maatilamatkailussa.
Urakoitsijoita tai palkkatyövoimaa käytetään noin puolella sekä perustuotantoa harjoittavista että monialaisista maatalousyrityksistä. Vaikka ulkopuolisen työvoiman suhteellinen työpanos on keskimäärin pieni yrittäjäperheen jäsenten työpanokseen verrattuna, se voi olla huomattava yksittäisissä maatalousyrityksissä ja töissä.

6/2013 (648)


Avaa tiedosto

Ruokintateknologiaa hankitaan karjatiloille helpottamaan ja keventämään rehunjakoa. Koneellinen rehunjako muun muassa mahdollistaa useampia rehunjakoja. Esimerkiksi väkirehun jakaminen useammin ja pieninä erinä edistää nautakarjan mahojen terveyttä. Koneellisella jaolla voidaan myös tarkentaa rehun käyttöä.
Pitkälle automatisoiduissa järjestelmissä ihmisen tehtäväksi jää optimaalisissa tilanteissa rehuvarastojen täyttäminen koneellisesti, järjestelmän ohjelmointi ja toiminnan tarkkailu. Aina koneet ja laitteet eivät kuitenkaan toimi niille suunnitellulla tavalla. Navetan ruokintateknologian ja -automaation lisääntyessä myös mahdollisuudet vika- ja häiriötilanteisiin kasvavat. Vaativa navettaympäristö aiheuttaa suuret haasteet laitteiden kestävyydelle ja toiminnalle. Lisäksi laitteiden selvät käyttövirheet tulkitaan usein vioiksi tai puutteiksi itse laitteissa. Häiriöistä seuranneet ongelmat voivat johtaa ruokintalaitteista saatavan hyödyn merkittävään alenemiseen, taloudellisiin tappioihin ja hyvinvoinnin vähenemiseen tai aiheuttaa suorastaan turvallisuusriskejä.

5/2013 (647)


Avaa tiedosto
TTS Työtehoseura | PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki | asiakaspalvelu@tts.fi This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. | (09) 2904 1200