Kuivikkeen käytön on todettu maitotiloilla olevan usein niukkaa. Syyksi tarjotaan milloin kuivikkeen puutetta tai kalleutta, lannanpoiston vaikeutumista tai yksinkertaisesti työmäärän kasvua parsimäärän kasvaessa. Kunnolliseen kuivittamiseen ei ole enää aikaa, kun se on uuden navetan yhteydessä ajateltu tehtävän käsipelillä niin kuin aina ennenkin. Kuivitus on kuitenkin mahdollista toteuttaa sujuvasti, kunhan se otetaan huomioon jo navetan suunnitteluvaiheessa.

TTS:ssa on menossa yhteistyössä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja Kuopion työterveyslaitoksen (TTL) kanssa MMM:n rahoittama tutkimushanke, jonka tavoitteena on parantaa kuivittamiskäytäntöjen nykytilaa. Yhteistyötahona toimii myös ProAgria Keskusten liitto, jonka kautta saatiin yhteystiedot sähköpostikyselyä varten.Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa menetelmistä, joilla kuivitus voidaan toteuttaa isoissakin karjoissa sujuvasti.

8/2013 (650)


Avaa tiedosto

Seosrehuruokinta hinattavalla tai ajettavalla seosrehuvaunulla todettiin Työtehoseurassa tehdyssä kyselytutkimuksessa teknisesti toimivimmaksi rehunjakotavaksi, jossa laitteiden tekniikan toimintahäiriöt olivat vähäisimmät. Kyselyyn vastanneiden kokemusten mukaan karkearehujen jako pienkuormaimella oli tekniikaltaan toimivin erillisruokinnassa. Pienkuormaimella rehuja jaet­taessa ongelmat keskittyvät vain yhteen laitteeseen ja silloin myös ongelmien selvittäminen on monia muita rehunjakotapoja helpompaa. Pienkuormainta käytettäessä työmäärä kasvaa kuitenkin suureksi eläinmäärän lisääntyessä, ja siksi se soveltuu parhaiten esimerkiksi lypsykarjatiloilla alle 70–80 lehmän karjoihin. Automaattisessa seos- ja karkea­rehunjaossa mattokuljetin toimi vastanneiden mukaan hyvin, kun mattoa ja rehukolaa muistetaan huoltaa ja säätää säännöllisesti ja käytetään suhteellisen lyhyttä rehusilppua. Väkirehun jaossa kioskit toimivat verrattain hyvin ja kiskoruokintalaitteet puolestaan olivat erittäin alttiita erilaisille toimintahäiriöille.

4/2013 (646)


Avaa tiedosto

Lehmien makuuparret pitää kuivittaa hyvin, vaikka parsissa olisi pehmeät parsipedit. Kuivitusta tarvitaan pitämään eläimet puhtaina ja terveinä. Kuivittamisen voi järjestää nykytekniikalla helpoksi ja sujuvaksi. Tarjolla on koneita ja laitteita erilaisiin tuotantoympäristöihin.

Kuivikejärjestelyjen koko ketju varastosta parteen on hyvä ratkaista jo navetan suunnitteluvaiheessa. Muuten kuivittaminen voi jäädä käsin tehtäväksi olosuhteiden pakosta. Työn helpottamiseen kannattaa panostaa, sillä epäergonominen työ kuluttaa ja näkyy aikaa myöten tuottajan tai työntekijän terveydessä. Tässä oppaassa on tietoa kuivikkeista ja kuivittamisesta sekä koneellisista menetelmistä, joilla kuivitus voidaan toteuttaa isoissakin karjoissa sujuvasti.

3/2014 (654)


Avaa tiedosto

Valtaosassa maamme lypsykarjapihatoista lehmien makuuparret kolataan ja kuivitetaan edelleen käsityönä. Nämä puhtaanapitotyöt koetaan yhdeksi kuormittavimmista töistä ja niissä myös yleisesti koetaan olevan parantamistarvetta. Asemassa lypsäminen on kuitenkin työllistävin ja kuormittavin päivittäinen karjanhoitotyö. Se on puhtaanapitotöiden lailla fyysisesti pääosin melko kevyttä, mutta samalla yksipuolisesti kuormittavaa toistotyötä, johon lypsyn automatisointi tuo suurta helpotusta. Karjanhoitajien työterveyden edistämiseksi on tärkeää, että ainakin uudet ja peruskorjattavat pihatot lypsyjärjestelmästä riippumatta suunnitellaan siten, että makuuparsien puhdistus ja kuivitus on mahdollista tehdä konevoimin. Lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota eläinten ryhmittelyyn ja eläinliikenteen sujuvuuteen kaikissa pihatoissa sekä lypsyn työrutiineihin erityisesti asemalypsyssä.

2/2014(653)


Avaa tiedosto

Maatalouden tuotantoprosesseissa koneiden ja
laitteiden häiriöt lisäävät yrittäjän työaikaa, aineellisia
materiaalivahinkoja ja arvon alentumista
sekä korjauskuluja. Lisäksi häiriöiden aiheuttamat
seisokit voivat aiheuttaa suuriakin laadullisia ja
määrällisiä tappioita tuotannolle. Maatalousyrittäjille
aiheutuu kone- ja laitehäiriöistä ajoittain
myös työturvallisuusriskejä. Kaiken kaikkiaan
häiriöt voivat johtaa yrittäjien ja muiden tilalla
työskentelevien sekä mahdollisesti myös tuotantoeläinten
hyvinvoinnin merkittävään vähenemiseen
sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä.
Häiriöiden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi
tai vähentämiseksi maatalousyrittäjien on syytä
kartoittaa yleisimpiä häiriöiden aiheuttajia ja tunnistaa
erilaisia häiriötekijöitä ja tapahtumaketjuja
häiriöiden syntymisten taustalta. Työturvallisuuden
kannalta on myös tärkeä löytää oikeat ja turvalliset
keinot häiriöiden hallittuun purkamiseen.
Ennakoivalla huollolla voidaan sanoa olevan eniten
vaikutusta häiriöiden määrään ja sitä kautta niiden
aiheuttamien haittojen ennaltaehkäisyyn.

1/2014 (652)


Avaa tiedosto
TTS Työtehoseura | PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki | asiakaspalvelu@tts.fi This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. | (09) 2904 1200