Poikiminen on herkkä ajankohta lehmän ja vasikan elämässä. Siinä onnistuminen antaa vasikalle terveen lähdön elämään, ja lehmälle hyvän pohjan uudelle tuotantokaudelle. Poikimisen jälkeen työmäärä vähenee, kun vasikka on pirteä ja elinvoimainen, ja lehmä terve ja hyvinvoiva. Lehmän poikimapaikka, poikimiseen valmistautuminen ja seuranta vaikuttavat poikimisen sujumiseen ja vasikan tervey- teen. Normaalin poikimisen jälkeen terve vasikka on yleensä elinvoimainen ja halukas imemään itse juomansa. Poikimisen pitkittyminen lisää riskiä emän ja vasikan sairastumiseen. Syntymän jälkeen vasikan kuivauksella, terveyden tarkistamisella ja ternimaidon juotolla turvataan vasikan terveenä pysymistä ja vähennetään sairaiden vasikoiden hoitoon kuluvaa työmäärää.

1/2015 (659)


Avaa tiedosto

Lypsyssä olevien lehmien määrä ja maitotuotos vaikuttavat merkittävästi lypsyllä käynteihin.

Lehmien omatoimista lypsyllä kulkemista edistää, kun ruokintapöydällä on käymislaadultaan hyvää säilörehua, karkearehua on vuorokauden ympäri eläinten ulottuvilla ja lypsyrobotista eläin saa sopivan määrän väkirehua.

Hyvin suunnitellut kulkureitit ja lypsyn odotusalueet tehostavat lypsyrobotin käyttöä ja parantavat työturvallisuutta. Lehmille sopivat makuuparret ja niiden kunnollinen kuivitus pitävät lehmien utareet puhtaina ja jalat terveinä ja siten varmistavat hyvää lypsytulosta. Toimiva ilmanvaihto parantaa ihmisten, eläinten terveyttä ja navetan rakenteiden kestävyyttä.

Lypsyrobotin järjestelmän tuottaman tiedon riittävä analysointi helpottaa töiden järjestelyä, ongelmien ratkaisua ja tilan kehittämistä.

7/2014 (658)


Avaa tiedosto

Huolellinen toiminnallinen suunnittelu on tärkeää maatalouden tuotantorakentamisessa. Suunnitteluvaiheessa ratkaistaan valtaosa tulevista rakennuskustannuksista sekä tulevan työympäristön toiminnallisuudesta ja turvallisuudesta.

Työtapaturmia voidaan torjua työympäristön turvallisilla ratkaisuilla. Näitä ovat toimintoihin perustuva tilasuunnittelu, ihmisen ja eläimen ehdoilla toteutetut mitoitukset, turvalliset materiaalit sekä mahdollisuus ylläpitää järjestystä ja siisteyttä.

6/2014 (657)


Avaa tiedosto

Laajentuvien karjatilojen karkearehun tuotantoon ei aina ole saatavissa peltoa lähialueilta. Tämä merkitsee pidempiä välimatkoja ja kasvaneitasiirtymä- ja kuljetusaikoja. Kasvanut viljelyala merkitsee myös suoraa työmäärän kasvua. Lisäksi sääolosuhteiden puolesta korjuuseen sopiva aika asettaa haasteita laadukkaan säilörehun tuotannolle. Kahden robotin kokoluokan lypsykarjatilalla säilörehun niittokertainen korjuuaika voi suotuisissa olosuhteissa vaihdella yhdellä koneketjulla 2–3 päivästä lähes kahteen viikkoon riippuen korjuuketjusta, ajonopeuksista, välimatkoista ja työvoiman määrästä. Työmäärän hallinta, töiden organisointi ja korjuulogistiikka ovatkin kehittyvien maatilojen suuria haasteita.

Investoinnit kalustoon, työntekijöiden/työvuorojenlisääminen ja urakoinnin osuuden lisääminenovat keinoja rehunkorjuun järjestämiseksi laajentuvillatiloilla. Kahden lypsyrobotin kokoluokassavoi jo harkita korjuustrategian muutoksia eikäpyrkiäkään tekemään kaikkea rehua samanlaisena.Lisäksi etälohkoilla harkittavaksi tulee rehujen varastointikorjuualueelle ja kuljetus/uudelleenvarastointikorjuukauden ulkopuolella tilakeskukseen.Myös kahden eri korjuuketjun rinnakkainen käyttövoi tulla harkittavaksi vaihtoehdoksi. Nurmikasvienlajikevalinnoilla ja lannoituksella voidaanporrastaa korjuuta tilan eri viljelysalueilla.

4/2014 (655)


Avaa tiedosto

Kuivikkeen käytön on todettu maitotiloilla olevan usein niukkaa. Syyksi tarjotaan milloin kuivikkeen puutetta tai kalleutta, lannanpoiston vaikeutumista tai yksinkertaisesti työmäärän kasvua parsimäärän kasvaessa. Kunnolliseen kuivittamiseen ei ole enää aikaa, kun se on uuden navetan yhteydessä ajateltu tehtävän käsipelillä niin kuin aina ennenkin. Kuivitus on kuitenkin mahdollista toteuttaa sujuvasti, kunhan se otetaan huomioon jo navetan suunnitteluvaiheessa.

TTS:ssa on menossa yhteistyössä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja Kuopion työterveyslaitoksen (TTL) kanssa MMM:n rahoittama tutkimushanke, jonka tavoitteena on parantaa kuivittamiskäytäntöjen nykytilaa. Yhteistyötahona toimii myös ProAgria Keskusten liitto, jonka kautta saatiin yhteystiedot sähköpostikyselyä varten.Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa menetelmistä, joilla kuivitus voidaan toteuttaa isoissakin karjoissa sujuvasti.

8/2013 (650)


Avaa tiedosto
TTS Työtehoseura | PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki | asiakaspalvelu@tts.fi This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. | (09) 2904 1200