TTS:n julkaisuja 409 (2011)


Avaa tiedosto

METKA eli Metsäenergiaa kannattavasti -hankkeessa TTS vertaili energia- ja ainespuukorjuuseen soveltuvia työmenetelmiä. Nuoren metsän harvennuksessa metsurityönä kokopuumenetelmä oli kolmanneksen kuitupuumenetelmää edullisempi, kun kustannuksissa oli mukana myös metsäkuljetus. Mies- ja konetyön yhdistämiseen perustuvat menetelmät todettiin jopa kymmeniä prosentteja täysin koneellista menetelmää edullisemmiksi nuoren metsän harvennushakkuussa kokopuun korjuussa.
Energiarangan hakkuussa Harveri-pienkorjurilla 40 metrin uravälillä hakkuutyön tuottavuus oli hieman suurempi kuin 20 metrin uravälillä. Tehojätkä-pienhakkuukoneella energiarangan hakkuussa menetelmä, jossa tavanomaisen 4-metrisen ajouran lisäksi tehtiin kaksi hakkuu-uraa, oli hieman parempi kuin menetelmä, jossa tehtiin vain kolme kapeaa hakkuu-uraa ilman ajouraa.
Raivausta samalla kertaa energiapuun hakkuun kanssa kokeiltiin Risutec L3A -hakkuulaitteella. Menetelmä todettiin niin lupaavaksi, että on todennäköistä, että energiapuun korjuussa ei kaikissa olosuhteissa tarvita erillistä ennakkoraivausta.
Perinteisillä hakkuukone-kuormatraktori-ketjuilla ja korjurilla ensiharvennusmänniköissä tehdyissä kokeissa korjuu täysin tai osittain karsimattomana oli 20–40 prosenttia edullisempaa kuin karsitun puun korjuu.
Myös Naarva RS25 -hakkuulaitteella ensiharvennusmännikössä hakkuun tuottavuus integroidulla menetelmällä oli kolmanneksen parempi kuin perinteisessä ainespuuhakkuussa.
Kuusivaltaisessa myöhästyneessä ensiharvennuskohteessa yksikkökustannukset olivat karsitun energiapuun korjuussa 16 prosenttia ja yhdistetyn kuitu- ja karsitun energiapuun korjuussa neljä prosenttia kuitupuun korjuuta alhaisemmat.
Tulevaisuudessa koneiden kehittämisessä on tärkeää pyrkiä ainakin pienten puiden hakkuun osalta jatkuvatoimisuuteen.

TTS:n julkaisuja 411 (2011)


Avaa tiedosto

TTS:n julkaisuja 410 (2011)


Avaa tiedosto

Toistaiseksi Suomen yksityismetsissä olevia metsäkulttuurikohteita ei ole juuri kartoitettu. Sen sijaan Viro on kartoittanut Interreg-hankerahoituksen avulla jo koko maan. Myös Latvia on aloittanut kartoituksen. Vuonna 2008 TTS, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja Viron RMK eli Viron Metsähallitus aloittivat hankkeen, jossa kehitettiin menetelmä Suomen yksityismetsien kulttuuriperintökohteiden kartoittamiseen. Projektin aikana TTS kokeili Mäntsälässä paikallisten toimijoiden kanssa kohteiden kartoitusta yksityismetsissä. Menetelmästä käytettiin nimeä Mäntsälän metodi.
Mäntsälän yksityismetsistä kerättiin tietoa metsäkulttuurikohteista vuosina 2010-2011. Yksityisten maanomistajien ilmoittamina kirjattiin yli 220 kohdetta noin 33 000 hehtaarin alueelta. Neljä TTS:n työntekijää kävi paikan päällä kartoittamassa kohteita. Yleisimpiä metsäkulttuurikohteita olivat rakennuksen perustukset tai rakennuspaikka, huomattava yksittäinen puu sekä hiilimiilut.

TTS:n julkaisuja 412 (2011)


Avaa tiedosto
TTS Työtehoseura | PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki | asiakaspalvelu@tts.fi This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. | (09) 2904 1200